torstai 23. maaliskuuta 2017

METSÄ KUKKII - VIHDOINKIN

METSÄ KUKKII
Malli: Sirkka Könönen
Lanka: Pirkka-lanka, puhdasta uutta villaa
Puikot: 3 mm ja 4 mm
Lopputulos: Onnistumisen ilo on huikeaa


Tässä se nyt on, minun varsinainen diplomityöni! Aivan mahtava tunne, kieltämättä! Ja tästä tuli mielestäni aivan ihana!  Pusero on ollut valmiina nappeja vaille jo tovin, ja välillä piti tehdä ihan muuta, kuin kirjoneuletta.  Kauluksen kanssa oli vähän vääntämistä, ja ihme kyllä, luumuväri loppui pari ohjeen mukaista cm vaille kesken. Lopputulokseen se ei vaikuttanut, mutta ihmettelen vähän... Koko on S, ja kudoin normaalia vähän napakampaa, mutta silti. Värienhän pitäisi riittää jopa kokoon L. Muita keriä jäi sitten senkin edestä, tummansinistä on vielä vyyhdilläkin kerimättä, samoin tummanvihreää.

Tämä mallihan on ohjeen mukaan kieltämättä aika valtava, ja 155 cm:lle naisihmiselle luulisi sen olevan täysin mahdoton vaate. Kudoin täysin ohjeitten mukaan, suositelluilla puikoilla, silmukkamäärillä ja kaikilla kuvioilla. Takaraivossa kyti kieltämättä välillä epäilys, tuleeko tästä liian iso meikäläiselle. Mutta ei! Pituus on mielestäni sopiva, tunikamittainen, ja hihat juuri oikean levyiset näyttämättä suhteettomilta. Luulen, että napakassa neuleessa on se pelastus, etten luonut kokoa "jättiläinen". Olen todella tyytyväinen ja nautin onnistumisen ilosta!

Tässä pari kuvaa onnellisesta metsänomistajasta.



9 kommenttia:

  1. Wau, kuinka upea villapusero! On siinä ollut hommaa! =)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hepsi! Olihan siinä. Nuo kuvan värit vain tuppaavat olemaan liian räikeitä.

    VastaaPoista
  3. Voi vitsit, että tuli upea! Nuo värisävyt ja paidan mitta sopivat sinulle tosi hyvin! Koetanpa motivoida itseni jatkamaan oman metsäni loppuun asti.:)

    VastaaPoista
  4. Näytät upealta paidassasi! Eikä se ainakaan kuvia näytä liian isolta. Minun paita istua mököttää korissaan, nyt pitää saada muita juttuja valmiiksi. Vähän sillä on syyttävä katse....ei näytetä sille sun kuvia ettei ala jäpättämään.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Soile!:D Koko on hyvä, ja olen paitaa jo muutamaan otteeseen käyttänytkin, kun kevät ei ota tullakseen täällä lounaisrannikollakaan. Hih, näitä neulomuskorin mököttävoä "asukkeja" riittää kyllä täälläkin, minulla oikein monikossa. Olen osan sulkenut tiukasti muovilaatikkoon ja vienyt häpeämään varaston pimeimpään nurkkaan. Eivätpähän ole tuossa kaiken aikaa muistuttamassa olemassaolostaan. Kun huono omatunto aika ajoin kolkuttaa, käyn välillä varovasti raottamassa lootan kantta, että miten niillä menee. Sanoisin, että aika hiljaista sakkia nykyään. Ovat visiin menetttäneet toivonsa.

    VastaaPoista
  6. Oi ❤ miten kaunis! Onneksi olkoon urakasta, itse en edes tohdi aloittaa.

    VastaaPoista
  7. Hei Nasti, ja kiitos kommentistasi! Olen blogissasi surffaillut useampaankin eri otteeseen, ja voin sanoa, että sinun taidoillasi ei nämä metsähommat tee edes tiukkaakaan. Pusero oli tosi kiva tehdä, ja runsas värimaailma kuvioineen antoi työhön mukavassti vaihtelua ja haastetta.

    VastaaPoista
  8. No eipä ihme jos olet onnellinen, on nimittäin niin herkullinen pusero kuin olla voi ja nuo värit, huoh! Onnittelut :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos! :) Nyt on ollut niin kylmä kevät, että puserolla on ollut kovastikin käyttöä.

    VastaaPoista